Esisopimuksella tarkoitetaan yleensä nimenomaisesti kiinteistökaupan määrämuotoista esisopimusta.
Kiinteistön kaupassa esisopimuksen on täytettävä maakaaren määrämuotovaatimukset, jotta se sitoo osapuolia. Kirjallinen esisopimus on tehtävä kaupanvahvistajan vahvistamana. Sähköinen esisopimus voidaan tehdä Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa.
Esisopimuksessa on sovittava viimeisestä kaupantekopäivästä sekä niistä ehdoista, joiden täyttyessä lopullinen kauppa tehdään. Kauppahinta voidaan jättää myöhemmin sovittavaksi, jos sen määräytymisperusteet on määritelty esisopimuksessa. Jollei esisopimuksen voimassaoloajasta ole sovittu, se on voimassa viisi vuotta esisopimuksen tekemisestä.
Esisopimus voi sitoa joko molempia osapuolia tai pelkästään myyjää tai ostajaa sen mukaan, mitä osapuolet ovat sopineet.
Esisopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi kuntotarkastus-, kaavoitus- tai rakennuslupaehto. Esisopimus kirjautuu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se näkyy kiinteistöä koskevana vallintarajoituksena. Kirjaus estää myyjää luovuttamasta kiinteistöä kolmannelle osapuolelle esisopimuksen voimassaoloaikana.
Vaikka kiinteistökaupan ostotarjoukseen voidaan 1.11.2024 alkaen ottaa myös vakiokorvausehto, vapaamuotoisen ostotarjouksen perusteella ei voida oikeusteitse vaatia lopullisen kaupan tekemistä. Sitovan esisopimuksen perusteella osapuoli voi sen sijaan vaatia tuomioistuimessa lopullisen kaupan tekemistä esisopimuksen mukaisin ehdoin tai korvausta sopimusrikkomuksesta.
Esisopimusta käytetään erityisesti silloin, kun lopullista kauppaa ei voida tehdä heti esimerkiksi vireillä olevan kaavamuutoksen tai rakennuslupapäätöksen epävarmuuden vuoksi. Esisopimuksella voidaan varmistaa, että lopullinen kauppa toteutuu sovitusti myöhempänä ajankohtana tilanteissa, joissa ei-määrämuotoisen ostotarjouksen vakiokorvausehtoa ei pidetä riittävänä.