Toimeksiantosopimuksessa määritellään muun muassa:
- välityskohde
- toimeksiantajan tiedot
- kohteen hintapyyntö ja vapautuminen
- välityspalkkio ja sen määräytymisperuste
- toimeksiannon voimassaoloaika
- välitysliikkeen tehtävät ja valtuudet
- muut välitystehtävän kannalta olennaiset ehdot.
Kuluttajan ja välitysliikkeen välinen toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja voida yksipuolisesti muuttaa. Suullinen toimeksiantosopimus ei sido kuluttajaa eikä siihen voida vedota riitatilanteessa.
Toimeksiantosopimuksen voimassaoloaika
Kuluttajan ja välitysliikkeen välinen toimeksiantosopimus voidaan tehdä määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Sopimus saa kuitenkin olla voimassa enintään neljä kuukautta kerrallaan.
Sopimuksen jatkamisesta voidaan sopia aikaisintaan, kun alkuperäistä sopimuskautta on jäljellä enintään yksi kuukausi. Jatkamisesta on sovittava kirjallisesti tai sähköisesti samalla tavalla kuin alkuperäisestä sopimuksesta.
Neljän kuukauden enimmäiskesto koskee kuluttajan ja välitysliikkeen välisiä sopimuksia. Elinkeinonharjoittajien välisiin toimeksiantosopimuksiin vastaavaa aikarajoitusta ei sovelleta.
Toimeksiantosopimus ja myyjän velvollisuudet
Toimeksiantosopimus antaa välitysliikkeelle oikeuden hoitaa sovittua välitystehtävää, mutta se ei velvoita myyjää hyväksymään ostotarjousta tai tekemään kauppaa.
Välitysliikkeelle voi kuitenkin syntyä oikeus välityspalkkioon, jos se löytää ostajan, jonka tekemä tarjous täyttää toimeksiantosopimuksessa sovitut ehdot muun muassa hintapyynnön ja vapautumisajan suhteen. Tällaisesta tarjouksesta käytetään usein nimitystä käteistarjous.
Toimeksiantosopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että toimeksiantaja ja välitysliike tietävät sopimuksen ehdot ja osapuolten vastuut ennen välitystyön aloittamista.
Toimeksiantosopimusta edeltää tavallisesti arviokäynti, jonka perusteella välitysliike antaa tarjouksen.