Asuntokaupassa vakiokorvaus saa olla enintään 4 % myyjälle maksettavasta kauppahinnasta. Kiinteistön ja kiinteistön vuokraoikeuden kaupassa vakiokorvaus on käytännössä enintään 10 % kauppahinnasta.
Vakiokorvausta käytetään nykyisin asunto-osakekaupassa yleensä käsirahan sijasta. Toisin kuin käsiraha, vakiokorvaus ei estä välitysliikettä jatkamasta kohteen markkinointia tai ottamasta vastaan uusia ostotarjouksia, jos kauppa jää toteutumatta.
Vakiokorvaus voidaan vaatia maksettavaksi, jos osapuoli ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tekemästä kauppaa hyväksytyn ostotarjouksen tai esisopimuksen mukaisesti. Vakiokorvausta vaativan osapuolen ei tarvitse näyttää toteen vahingon määrää, vaan oikeus korvaukseen perustuu osapuolten tekemään sopimukseen. Vakiokorvaus on samalla lain mukainen enimmäiskorvaus.
Milloin vakiokorvaus voidaan vaatia
Vakiokorvauksen edellytyksenä on, että osapuoli vetäytyy kaupasta ilman hyväksyttävää syytä. Se, mikä on hyväksyttävä syy, ratkeaa ensisijaisesti tarjoukseen kirjattujen ehtojen perusteella. Jos tarjouksessa on esimerkiksi lainansaantiehto tai kuntotarkastusehto, ehdon toteutumatta jääminen on hyväksyttävä syy vetäytyä eikä vakiokorvausta voida vaatia.
Tämän vuoksi ostotarjouksen ehdot kannattaa yksilöidä täsmällisesti. Yleisluonteinen ehto jättää tulkinnanvaraa juuri siinä tilanteessa, jossa vakiokorvauksesta riidellään.
Vakiokorvaus, käsiraha ja vahingonkorvaus
Käsiraha maksetaan etukäteen tarjouksen yhteydessä, ja se pidetään välitysliikkeen asiakasvaratilillä. Vakiokorvausta ei makseta etukäteen, vaan se vaaditaan vasta, jos kauppa jää toteutumatta. Käytännön ero on merkittävä: käsiraha sitoo rahaa ja rajoittaa markkinointia, vakiokorvaus ei.
Vakiokorvaus on samalla enimmäiskorvaus. Jos vetäytymisestä aiheutunut todellinen vahinko on vakiokorvausta suurempi, ylimenevää osaa ei voida vaatia. Jos vahinko taas jää vakiokorvausta pienemmäksi, korvaus maksetaan silti sovitun suuruisena, koska oikeus perustuu sopimukseen eikä näytettävään vahinkoon.
Poikkeuksellisen kohtuuton sopimusehto voidaan sovitella oikeustoimilain nojalla. Sovittelu on kuitenkin poikkeus, eikä siihen voi luottaa tarjousta tehdessä.
Vakiokorvaus ja välitysliike
Välitysliikkeen tehtävänä on kertoa molemmille osapuolille, mitä vakiokorvausehto tarkoittaa ja mitä seurauksia tarjouksen hyväksymisellä on. Ehdon sisältö, määrä ja maksuvelvollisuuden peruste on kirjattava tarjoukseen niin selkeästi, ettei niistä jää tulkinnanvaraa. Välitysliike ei ratkaise osapuolten välistä riitaa vakiokorvauksesta, vaan erimielisyys ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa tai kuluttajariitalautakunnassa.